Elämä alkaa palailla jälleen vakaampiin uomiin kevään murrosten jälkeen. Uudet kuviot niin asumis-, työ- kuin ihmissuhderintamalla ovat pitäneet minut kiireisenä viimeiset kuukaudet. En oikein tiedä enkä välitäkään tietää, mitä muut ajattelevat elämänmenostani. Olen nyt vaihtanut niin asuntoa, työpaikkaa kuin kumppania, mutta tätä nykyä olen kuitenkin kohtuullisen tyytyväinen. Varovasti totuttelen ajatukseen, että olen jopa tyytyväisempi elämääni kuin vieläpä esimerkiksi vuosi sitten, jolloin elämä näytti ulkoisesti olevan vakaampaa kuin nyt. On se vain jännä tunne, kun ajattelee, että näinhän asioiden ehkä vain pitikin mennä.
Viimeisimpänä muutoksena tuli pientä takapakkia harrastustenkin osalta, kun viime viikonlopun thainyrkkeilyn treenileirimme ei mennyt aivan putkeen. Se ei oikeastaan olisi voinut mennä yhtään huonommin. En pysty kuvailemaan sitä tunnetta, kun palailimme leiriltä vuorokautta suunniteltua aiemmin. Emme tienneet, olisiko pitänyt nauraa vain itkeä, niin naurettavan absurdi oli edellinen vuorokausi ollut. Olo oli kuin puuhun päällä lyöty, ja yritimme parhaamme mukaan purkaa tapahtumankulkua seurakaverini kanssa. Leirin kohtalo ei sikäli harmittanut tippaakaan, mutta tajusin, että thainyrkkeilystä on tullut yllättävän iso osa elämääni. Puheissa oli ollut jo valmennuksen aloittaminen ja kisoihin tähtääminen. Mitä teen nyt, jos en voi enää jatkaa harrastustani? Se jää nähtäväksi.
Varmimmin elämäni tuntuu rullaavan, kun töitä on riittävästi ja ne sujuvat mukavasti. Hiljalleen kotona työskentelystä on tullut itsestään selvältä tuntuva asia. Vielä en paahda täysiä päiviä sanelunpurun parissa, vaan haluan nauttia myös kesästä. Ei ole varmaan parempaa tunnetta kuin se, että saa iltapäivällä työt pakettiin etuajassa ja voi lähteä takapihalle ottamaan aurinkoa.
Lisävirtaa työntekoon sain viime viikolla, kun minulle tarjottiin pitkästä aikaa jälleen käännösprojektia. Jouduin laskemaan melko tarkkaan, riittääkö aikani sen suorittamiseen, koska kyseessä oli nimenomaan melko iso työ. Jotain on varmaan tullut omista työskentelytavoista opittua, kun aikatauluni ja suunnitelmani pitivät lopulta aivan tarkalleen. Pitkästä aikaa sain kokea sen tunteen, kun saa työn palautettua ajoissa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti