Vuoden 2011-2012 lukuvuosikalenterini sivut alkoivat uhkaavasti käydä loppuun, joten oli aika käydä ostamassa tulevalle vuodelle uusi kalenteri.
 |
| Viisi vuotta opiskelua, viisi kalenteria |
Nämä kalenterit, jotka ylioppilaskunnan tiloissa ilmaiseksi jaettiin aina uuden vuositarran hakijoille, sisältävät lähes koko elämäni edellisen viiden vuoden ajalta. Ei ole ihmekään, että mielestäni vuosi vaihtuu oikeastaan kesän ja syksyn vaihteessa, eikä siis jouluna, niin kuin normaalisti ajatellaan. Syksyllä elämä alkaa alusta uuden kalenterin muodossa. Koko tulevan vuoden tyhjät sivut odottavat täyttämistään, ja edellisen vuoden aikana täytetty kalenteri joutaa arkistoitavaksi.
En heitä vanhoja kalentereita pois, sillä ne sisältävät hyvin paljon mielenkiintoista tietoa. Jokainen kalenteriaukeama, työviikko, on omanlaisensa. Olen myös koristellut kunkin kalenterin minkä mitenkin. Pari kalenteria sai koristeekseen postikortit, yhden pohjustin maalilla ja piirsin päälle. Jo pelkän kalenteriaukeaman näkeminen kaikkine suherruksineen ja merkintöineen palauttaa muistoja kiireisistä kouluviikoista, stressaavista deadlineista ja toisaalta pitkään odotetuista opiskelijabileistä, onnistuneista lounastreffeistä, ikimuistoisista syntymäpäivistä tai muista elämän virstanpylväistä.
 |
| Vanha vuosi vaihtuu uuteen |
Ajanhallinnan helpottamisen lisäksi kalenterin tehtävä minulle on ollut myös eräänlaisen päiväkirjan pito. Olen jo vuosia merkinnyt kalenteriin esimerkiksi liikuntasuorituksia. Näin pysyn helpommin perillä, milloin kävin viimeksi uimassa, kuinka pitkän pyörälenkin tein tai monellako aerobic-tunnilla kävin. Tämän vuoden joulukuuhun ja tammikuuhun tuli pienempiä ja isompia G-kirjaimia merkitsemään sitä, kuinka paljon käytin aikaani gradun kirjoittamiseen. Pienet hymynaamat jumppatuntien kohdalla merkitsevät taas sitä, että tunti oli tehokas ja mieli oli hyvä sen jälkeen. Auringon kuvat ja lämpötilat muistuttavat kyseisinä päivinä vallinneesta kesäsäästä.
Vaikkei tulevan vuoden kalenteri tulekaan enää täyttymään oppitunneista, en uskoisi enää pystyväni elämään täysin ilman kalenteria. Ilman sitä ajantajuni katoaisi kokonaan ja kaikki mitä teen, menettäisi merkityksensä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti