Luxemburg suomalaisen silmin

"Tämä hiirenpa***a tässä on Luxemburg. Siellä v***uillaan meille ankarasti." 

Näin suurin piirtein alkaa komediaremmi Kummelin yksi elokuvista, Kummeli stories, jonka taustajuonena on suomalaisten sota Luxemburgia vastaan. Maahan lennätetään kolme kovaa sissiä, jotka joutuvat saksaa muistuttavaa kieltä solkkaavien luxemburgilaisten tulituksen saartamina rakentamaan komean bunkkerin ja kertoilemaan sketsitarinoita sieltä käsin. Hauskaahan tässä on tietenkin se, että vaikka Luxemburg onkin ollut lukuisten sotien sotatantereena ja varmasti taktisesti hyvin merkittävä paikka, on valtio itsessään yksi niistä viimeisistä maista, jotka näitä konflikteja aiheuttavat tai joita vastaan ylipäätään kannattaa edes sotia.

Lähes puolet Luxemburgin asukkaista on maahanmuuttajia, ei tosin siinä mielessä, miten sana suomalaisella korvaan kalskahtaa, vaan työssäkäyviä, menestyviä länsimaalaisia imigrantteja. Heistä suuri osa onkin juuri lähimaista kuten Ranskasta, Belgiasta ja Italiasta. Työttömyysprosentti on alkainen 6 %. Kielipolitiikasta taisikin olla jo mainintaa, mutta mainittakoon vielä, että maa on historiansa, maantieteensä ja muiden erityisominaisuuksien vuoksi harvinaisen monikielinen.

Maa ei ole monellekaan suomalaiselle erityisen tuttu. Yleistuntemukseni perusteella mieleeni ei tule yhtään merkittävää nähtävyyttä, jonka takia Luxemburgiin kannattaisi lähteä vierailulle. Monet suomalaiset eivät myöskään osaa liittää sitä karttaan täysin oikealle paikalle. Sijainti meni esimerkiksi eräällä sukulaismiehelläni sekaisin toisen lilliputtivaltio Liechtensteinin kanssa (sielläkin voisi toki joskus käydä). Todellisuudessa Luxemburg ei ole lähelläkään Alppeja ja Itävaltaa. Maa onkin melko matalalla sekä lkeskimäärin melko tasainen (pohjoisosan keskikorkeus 450 m, etelässä 215 m), ja korkein kohtakin on vain 559 metriä merenpinnan yläpuolella. Varsinkin maan eteläosaa hallitsee laaja Lorrainen tasanko, joka onkin erittäin hyvää viljelymaata. Muutoinhan maa on toki erittäin rotkoinen ja siksi vaikeakulkuinen.

Luxemburgista Helsinkiin 1675 km

Ei siis ihme, että esimerkiksi junalla maan läpi kuljettaessa on vaikea edes tunnistaa, mistä maa alkaa ja minne loppuu. Sainkin leikkimielisesti varoituksen maahan mennessä katsoa tarkkaan, että löydän perille: onhan Luxemburg niin pieni, että sen ohi ajaa hujauksessa. Pinta-alaltaan Luxemburg on aika tarkalleen Kuopion kokoinen. Siis vain noin Joensuun kantakaupungin verran pienempi kuin nykyinen yhdistynyt Joensuu. Eli noin kymmenesosa koko Pohjois-Karjalan pinta-alasta. Asukkaita siellä on kuitenkin vain hieman vähemmän kuin Helsingissä. Siitä huolimatta koko maan asukastiheys ei ole erityisen korkea, paitsi tietenkin suomalaisella mittapuulla mitattuna.

Luxemburg on aikoinaan kuulunut mm. Ranskalle, Espanjalle ja Alankomaille. Se itsenäistyi lopullisesti vasta 1800-luvulla, riippuen tosin hieman tulkinnasta, Wikipedia kun antaa vuosiluvuksi 1815, mutta myös sen jälkeen valtiolla on ollut kaikenlaista vientiä ja myös itsenäisyysjulistuksia useampaan otteeseen. Yhä edelleen Luxemburg on valtiomuodoltaan perustuslaillinen monarkia, jota hallitsee nimellisesti suurherttua Henri.